Elli Vähämäki's profile

Historiikki Freda 42

Vastuualueeni projektissa: taustatyö eli rakennuksen historian tutkiminen kirjallisten lähteiden ja haastattelujen avulla, teksti
FREDA 42  – KIINTEISTÖN HISTORIA 

Fredrikinkatu 42 -kiinteistön historia on harvinaisen monivaiheinen ja kerroksellinen. Se juontaa juurensa 1800-luvun puolivälin jälkeen perustettuun Evankeliumiyhdistykseen, jonka syntyajatuksen isä oli eläinlääkäri Anders Silfvast. 
Evankeliumiyhdistyksen toiminta perustui kristilliseen ja siveelliseen elämäntapaan. Se halusi kitkeä Suomen kansasta hengellisen kuolleisuuden, tietämättömyyden ja siveettömyyden. Tosin elämänvaelluksessaan hairahtuneet saarnaajat toivat yhdistykselle toisinaan myös huonoa mainetta.
 
RUKOUSHUONE VALMISTUI 1879
Vuonna 1877 varakkaat helsinkiläiset evankeliset ostivat kauppias Birger Talbergin johdolla yhdistykselle tontin n:o 6 Malminkadun varrelta. Samana vuonna sai arkkitehti Theodor Höijer tehtäväkseen laatia piirustukset rukoushuonetta
varten. Kolmikerroksinen, alun perin punatiilinen talo valmistui vuonna 1879. 
 
Arkkitehti Höijerin piirtämän rukoushuoneen toisen kerroksen keskiosassa sijaitsi kirkkosali (2. kerros Malminkadun puolella) suurine kaarevine ikkunoineen. Kymmenen vuoden sisällä se kävi kuitenkin ahtaaksi. Rukoushuoneen kävijät valittivat tilan ja raittiin ilman puutteesta. Tällöin perustettiin kaksi ompeluseuraa, suomalainen ja ruotsalainen, uuden tilan hankkimiseksi tarvittavien varojen keruuta varten.
 
LUTHERKIRKKO VIHITTIIN KÄYTTÖÖN 1894
Arkkitehti, vapaaherra K.A. Wrede laati piirustukset uutta kirkkoa varten vuosina 1893–94. Rakennustyöt aloitettiin rakennusmestari I. Aallon johdolla. Työmaalla ei sopinut kiroilla eikä juopotella. Uusi kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1894, vaikka rakennustyöt eivät olleet vielä täysin päättyneet. Punatiilinen kaksikerroksinen katujulkisivu (nykyinen Dante´s Highlightin sisäänkäynti) sementtikoristeineen oli selvästi uusgoottilaistyylinen.
 
VANHA RUKOUSHUONE MUUTETTIIN JUGEND-TYYLISEKSI
Vuonna 1907 arkkitehti Albert Nyberg sai tehtäväkseen laatia vanhan rukoushuoneen korjaussuunnitelman ylioppilaskotia, yhdistyksen toimintaa ja asuntoja varten. Jugend-tyyliseksi muutettu rakennus valmistui keväällä 1908. 
 
Rakennus korotettiin kahdella kerroksella (4. ja 5. kerrokset Malminkadun puolella) ja sen sisäisissä rakenteissa tehtiin laajoja muutoksia. Vanhat porrashuoneet purettiin, pääporrashuone (A-rappu, jossa on hissit) uudistettiin ja pihan puolelle rakennettiin toinen porrashuone (B-rappu, jossa ei ole hissejä) kaarevalla ulkoseinällä.
 
KIINTEISTÖ SAI YHTENÄISEN MUOTONSA 1931
1930-luvun alussa arkkitehti Hilding Ekelund laati Lutherkirkon muutospiirustukset. Kirkon muutostöiden yhteydessä korjattiin myös vanha rukoushuone eli seurakuntatalo. Muutostyöt aloitettiin huhtikuussa 1931 ja saatiin päätökseen saman
vuoden syksyllä. 
 
Wreden piirtämää kirkkoa jatkettiin katulinjaan ja korotettiin kolmella kerroksella. Tästä johtuen Fredrikinkadulle oli rakennettava uusi kantava julkisivu. Vanhan sisäänvedetyn julkisivun keskiosa säilytettiin syvennyksessä graniittireunoineen. Syvennyksen yläpuolella on kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistämä kipsinen
enkeliaiheinen reliefi.
 
Malminkadun puoleinen rakennus korotettiin yhdellä kerroksella (6. kerros). Ylioppilaskotia laajennettiin ja yhdistyksen kerhotilat (2. kerros Malminkadun puolella) uudistettiin. Myöskin asuinkerrokset (3.–5. kerrokset Malminkadun puolella) uudistettiin, kuitenkin niin, että alkuperäinen huonejako ja kiinteä sisustus säilyivät suurin piirtein ennallaan.
 
Näiden muutostöiden yhteydessä kiinteistö sai nykyisen yhtenäisen muotonsa. Seurakuntatalon ja kirkon väliin, osittain kirkon päälle, rakennettiin rakennukset yhdistävä kiila. Sen ensimmäiseen kerrokseen tuli kerhohuone (nykyisin R-kioski) ja toiseen kirjasto. Muissa kerroksissa oli asuntoja.
 
LUTHERKIRKKO SAI OSUMAN TALVISODASSA
Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Lutherkirkko sai osuman. Palopommien lisäksi ainakin viisi räjähdyspommia ruhjoi talon ja erityisesti kirkon. Lutherkirkko seisoi tyhjänä ja pommitettuna, suureksi osaksi tulipalon ja sammutusveden turmelemana talvisodan loppuun asti. Talvisodan päätyttyä aloitettiin korjaustyöt arkkitehti Hilding Ekelundin johdolla. Korjaustöissä asennettiin hissi Fredrikinkadun puoleiseen porrashuoneeseen (oletettavasti A-rapun verkkohissi).
 
EVANKELIUMIYHDISTYKSEN TOIMINTA HILJENI
1960-luvulla Evankeliumiyhdistyksen toiminta alkoi supistua ja se keskitettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Vuosien 1970–1982 välisenä aikana kirkkosali oli hyvin vähäisessä käytössä. Ylioppilaskodin toiminta kuitenkin jatkui aina 1980-luvulle asti. 80-luvun alussa talossa asuikin yksinomaan opiskelijoita.

LUTHERKIRKKO VALLATTIIN
1980-luvun keskivaiheella Evankeliumiyhdistys esitti talon purkamista. Arkkitehtitoimisto Castrén, Jauhiainen & Nuuttila sai tehtäväkseen suunnitella liiketalon vanhan rakennuksen tilalle. Lopulta kirkkosali sivutiloineen kuitenkin suojeltiin rakennussuojelulailla.
 
Vuonna 1986 joukko aktivisteja valtasi Lutherkirkon rakennuksen. Valtaajat pyrkivät kiinnittämään huomiota nuorten heikkoon asuntotilanteeseen. Näin syntyi asuntopoliittinen valtausliike Freda 42, jonka toimintaa jatkamaan perustettiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Oranssi ry. Vuonna 1987 tilat vuokrattiin Sibelius-Akatemialle, joka teki niihin vain vähäisiä muutoksia.

KIINTEISTÖÖN TEHTIIN LAAJA PERUSKORJAUS
Vuonna 1989 kiinteistö myytiin vakuutusyhtiö Eläke-Sammolle (nykyiseltä nimeltään Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) ja vuonna 1992 aloitti arkkitehtitoimisto Pekka Salminen rakennuksen peruskorjauksen suunnittelun.
 
Peruskorjauksessa rakennuksen vanhat toimistotilat (2.–6. kerrokset Malminkadun puolella) nykyaikaistettiin ja 7. kerros saneerattiin edustus- ja saunatiloiksi. Uudisosiksi kiinteistöön rakennettiin yksi toimistokerros (4. kerros sisäpihan
puolella) sekä suuri kattoterassi kirkkosalin (nykyinen Dante´s Highlight) päälle. Tämän lisäksi rakennettiin uusi rappukäytävä ja ”hevosenkengät” toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen sisäpihan puolelle.
 
Remontin yhteydessä louhittiin myös liiketiloja (nykyiset paja ja neukkarit) rakennuksen pohjakerrokseen sekä rakennettiin kaksi kellarikerrosta (K1- ja K2-kerrokset). Samalla molemmat sisäpihat katettiin lasikatteilla (nykyisin TBWA:n
aula ja Kapris-ravintola). 
 
Peruskorjaus valmistui vuonna 1995. Rakennuksen toimistotilat valmistuivat osaksi Eläke-Sammon pääkonttoria, johon kuuluivat myös Lapinlahdenkatu 1 A–B -rakennus ja Lapinlahdenkatu 1 C -rakennus. 
 
KIRKOSTA RAVINTOLAKSI
Vuonna 1994 Lutherkirkon tiloissa avattiin HOK-Elannon Cafe Barock, jonka markkinoinnin keulakuvana toimi jääkiekkoilija Jari Kurri. Cafe Barock lähti hakemaan korkeaa profiilia pukeutumisen sekä hintatason suhteen ja onnistuikin keräämään kaupungin kauniit ja rohkeat juhlimaan. Paikka kuitenkin jaksoi kiinnostaa trendiväkeä vain hetken. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1999, ravintolan nimi vaihdettiin Highlight Cafeksi ja se muuttui K-18 -paikaksi. Vuonna 2008 paikan konsepti uudistettiin jälleen. Tällöin pääkaupunkiseudun suurin hevibaari sai nimekseen Dante’s Highlight.
 
1990-luvulla rakennuksen 1.kerroksessa sekä pohjakerrokseen louhituissa liiketiloissa toimi mm. sarjakuvakauppa The Good Fellows (1998–2001), Spar, Taidetarvikeliike Ateljee ja lankakauppa FiinaNeule sekä kampaamo Kampin Klipoteekki ja R-Kioski, jotka yhä toimivat rakennuksessa.
 
TOIMISTOTILOINA 2000-LUVULLA
Kun Eläke-Sampo ja Eläkevarma yhdistyivät Eläke-Sammon toimisto siirtyi vaiheittain Eläke-Varman pääkonttoriin. 
Ensimmäisessä vaiheessa käytöstä vapautui Fredrikinkatu 42 -rakennus, johon vuoden 2001 alussa muutti SSH
Communications Oy. Se viihtyi rakennuksessa kesään 2005 saakka, jonka jälkeen rakennuksen toimistotilat remontoitiin TBWA\Helsingin käyttöön. Me muutimme rakennukseen keväällä 2006.
 
2009
Historiikki Freda 42
Published:

Historiikki Freda 42

Juliste Freda 42 -kiinteistön mielenkiintoisesta historiasta.

Published:

Creative Fields